Linkki edellisten Korrika-tapahtumien koostevideoon:

Tilaisuuden järjestäjät laittavat viestikapulaan salaisen sanoman, joka kulkee Baskimaan vuorten ja laaksojen läpi kädestä käteen kohti päätösjuhlaa. Siellä viesti luetaan ääneen yleisölle. Baskisymbolein kaiverrettua puista viestikapulaa on kunnia viedä eteenpäin, ja siksi monet yhdistykset, julkiset laitokset ja yksityiset ihmiset ostavat kilometrejä kielen puolesta. Tilaisuuden järjestää AEK-yhdistys, joka ylläpitää baskin kieltä aikuisille opettavia opistoja. Kerätyt rahat käytetään yhdistyksen toimintaan, joten kyseessä on eräälainen jättimäinen crowdfunding-keräys.

Baskin kieli on ollut vaarassa kadota. UNESCOn mukaan kyseessä on edelleen uhanalainen kieli, vaikka nykyisin sitä puhuu noin miljoona ihmistä. Baskin kielen asemassa on huomattavia alueellisia eroja. Joissakin baskialueen paikoissa se on virallinen kieli, mutta useimmissa ei. Korrika yhdistää nämä alueet yhteisellä juhlalla. Baskin kielen aktivistit järjestävät omissa kylissään tai kaupunginosissaan erilaisia pienempiä tilaisuuksia ja vievät baskin kielen sanomaa kotikaduilleen. Korrikaa järjestävä AEK-yhdistyskin on kansalaisyhdistys. Korrika järjestetään joka toinen vuosi, ja tämänvuotinen tapahtuma on järjestyksessä yhdeksästoista. Korrikan menestyksen innoittamana esimerkiksi Katalonia, Irlanti, Wales, Galicia ja Val´d Aran ovat ryhtyneet järjestämään samankaltaisia tempauksia alkuperäiskieltensä hyväksi.

Miksi baskin kieli tarvitsee Korrikaa?

Baskin kieli on taantunut suuresti viimeisen kolmen vuosisadan aikana. Baskin kieltä puhuvat ovat joutuneet loukkausten, sakkojen, lyöntien ja painostuksen kohteeksi vain siksi, että he puhuivat äidinkieltään. Ihmiset joutuivat vaihtamaan kielensä poliittisen tilanteen ja siihen liittyvän henkisen painostuksen vuoksi.

Monet kielitieteilijät ovat yhtä mieltä siitä, että Espanjan ja Ranskan harjoittama kielipolitiikka on ollut haitallista baskin kielelle. Kouluissa baskinkielisiä lapsia haravoitiin esiin sormuksen avulla. Kun opettaja huomasi jonkun oppilaan puhuvan kiellettyä kieltä, antoi hän tälle sormuksen luovutettavaksi eteenpäin seuraavalle baskia puhuvalle oppilaalle. Näin lapset ilmiantoivat toisiaan, ja viikon loppupuolella kaikkia sormusta käyttäneitä eli baskia puhuneita rangaistiin jopa fyysisesti. Tämä menetelmä johti siihen, että lapset alkoivat vihata kieltään ja päättivät aikuisina, etteivät opeta sitä omille lapsilleen kärsimysten välttämiseksi. Ilmiantosormuksen käytöstä Baskimaalla on kerätty näyttöä ainakin viimeisen kahden vuosisadan ajalta, ja yhä vielä elää ihmisiä, jotka ovat kärsineet siitä henkilökohtaisesti.

Espanjassa baskin kielen käyttö kiellettiin 40 vuotta kestäneen diktatuurin aikana. Silloin perustettiin erityinen vartiokaarti, joka rankaisi baskin kieltä puhuvia. Näin baski kitkettiin julkisesta käytöstä. Samalla se sai vanhakantaisen leiman, ja niin baskin kielestä tuli kaiken modernin vastakohta.

Baskimaalla koteihin perustettiin salaa baskinkielisiä yksityiskouluja 1950-luvulta lähtien ja yhä enenevässä määrin 1960-luvulla. Näin syntyi liike, joka ryhtyi elvyttämään kieltä. 1970-luvulla poliittisen liikehdinnän ollessa kiihkeimmillään tuhannet ihmiset opettelivat baskin kielen uudelleen. Sama liikehdintä synnytti myös AEK:n baskin kielen opistot. 1980-luvulla diktatuurin päätyttyä muutamat visionäärit ideoivat Korrika-tapahtuman, jonka tuotolla rahoitettaisiin AEK:n kieliopistojen toimintaa.

Nyt 35-vuotta myöhemmin baskin kielellä ei ole virallista asemaa suurimmassa osassa aluetta, jossa sitä puhutaan. Koska näillä alueilla ei ole järjestetty julkista baskinkielistä opetusta, joutuvat tuhannet lapset matkustamaan tuhansia kilometrejä vuodessa saadakseen opetusta euskaraksi baskinkielisissä kouluissa kotipaikkakuntansa ulkopuolella. Näitä kouluja kutsutaan nimellä ikastola. Niillä alueilla, joissa euskara on virallinen kieli, Espanjan valtio on nostanut syytteitä baskin kieltä käyttäviä kaupungintaloja vastaan. Baskinkielisten mieleen on jäänyt pysyvästi vuoden 2003 tapahtumat, jolloin Espanjan poliisi lopetti ainoan baskiksi julkaistun sanomalehden, kansalaisten rahalahjoituksilla perustetun Egunkarian. Ranskassa ainoa virallinen kieli on ranska, ja baskinkielisiä kouluja vastaan on nostettu siellä syytteitä opetuskieleksi otetun baskin vuoksi. Viime tammikuussa eräs kaupunki joutui syytteeseen, koska se oli ilmoittanut baskin kielen viralliseksi kieleksi alueellaan.

“Euskara on täyttänyt kadut, otetaan kaikki osaa Korrikaan”

Eräät asiantuntijat väittävät, että nykyisestä maailman seitsemästätuhannesta kielestä puolet katoaa seuraavan sadan vuoden kuluessa. Baskimaa ei ole antanut kielensä kuolla, mutta sillä on vielä suuri työ kielenkäytön normalisoinnissa.  Sanontoja kuten “Euskara on meidän ainut vapaa alueemme” tai “Kieli ei kuole sen vuoksi, että ne, jotka eivät osaa sitä, eivät opiskele sitä, vaan siksi, että ne, jotka osaavat euskaraa, eivät käytä sitä” tai “Kuinka mahtavaa on kuulla sinun puhuvan euskaraa” näkyy joka puolella Baskimaata kaupoissa, kodeissa ja teepaidoissa asti.

Baskikansa on ylpeä yhteisestä tuhansien vapaaehtoisten anonyymien kansalaisten voimanponnistuksesta jättimäisen Korrika-tapahtuman eteen voidakseen jatkaa elämäänsä oman näkökantansa mukaan.

Huomio: Alkuperäisen tekstin on kirjoittanut Lander Arbelaitz Argiasta. Tytti Thusbergin käännös suomeksi.